{"id":251,"date":"2005-05-30T14:05:00","date_gmt":"2005-05-30T14:05:00","guid":{"rendered":"https:\/\/c3bnmm9d.c3.suncomet.fi\/wp\/?p=251"},"modified":"2021-03-11T14:20:26","modified_gmt":"2021-03-11T14:20:26","slug":"ainan-ja-berndtin-udden-ote-kirjasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/havsudden.net\/wp\/2005\/05\/30\/ainan-ja-berndtin-udden-ote-kirjasta\/","title":{"rendered":"Ainan ja Berndtin Udden, ote kirjasta"},"content":{"rendered":"\n

Julkaistaan kirjailijan luvalla.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Onnenmaa<\/h2>\n\n\n\n

Fursten ja h\u00e4nen valtakuntansa
<\/strong>Berndt Nyberg oli hyv\u00e4st\u00e4 perheest\u00e4. H\u00e4n solmi avioliiton tunnetun kirjailijan tytt\u00e4ren kanssa, h\u00e4nen v\u00e4it\u00f6skirjansa tulisi aukomaan uusia uria ja h\u00e4nen miehuutensa vuodet sattuivat aikaan, jolloin maailma oli muuttumassa ja kaikki tuntui olevan mahdollista.
Niinkin voidaan sanoa, ett\u00e4 alussa h\u00e4nell\u00e4 oli onnea matkassa: h\u00e4n sai prinsessan ja sitten viel\u00e4 koko valtakunnankin.
Valtakunnan saadessaan h\u00e4n oli jo kuusissa kymmeniss\u00e4. Sit\u00e4 ennen h\u00e4n joutui kokemaan hiukan ep\u00e4onnea ja jonkin verran ep\u00e4mukavuutta. H\u00e4nen v\u00e4it\u00f6skirjansa aihetta pidettiin liian radikaalina. H\u00e4n kehitteli siin\u00e4 yhteiskoululaitosta, jossa tyt\u00f6ill\u00e4 ja pojilla olisi yht\u00e4l\u00e4iset ja yhteiset oppimismahdollisuudet aina yliopistoon asti. V\u00e4it\u00f6skirjaa ei hyv\u00e4ksytty ja h\u00e4n hakeutui lyseon lehtoriksi ja ryhtyi opettamaan pojanviikareille matematiikkaa. H\u00e4n oli hyv\u00e4 opettaja, h\u00e4nt\u00e4 arvostettiin. Avioliitto oli onnellinen. H\u00e4nen vaimonsa Aina \u2013 –prinsessa, joka osoittautui prinsessaksi niin syd\u00e4melt\u00e4\u00e4n kuin tavoiltaankin \u2013 lahjoitti h\u00e4nelle monta lasta. Vain valtakunta puuttui.
Porvoossa, jonne oli muutettu ty\u00f6paikan per\u00e4ss\u00e4 Tammisaaresta, asuttiin aluksi Kirkkokadulla. My\u00f6hemmin muutettiin torin varrelle, Puistokadun ja Piispankadun kulmassa olevaan uuteen taloon, josta oli saatu vuokralle viiden huoneen, eteisen ja keitti\u00f6n asunto. Appiukon Zacharias Topeliuksen Koivuniemi oli l\u00e4hell\u00e4, siell\u00e4 vierailtiin ja sen sivurakennuksessa vietettiin kes\u00e4kuukaudet.
Perheeseen kuului is\u00e4, \u00e4iti, kymmenen lasta, joista kaksi kuoli aivan pienen\u00e4, ja palvelusv\u00e4ki. Berndt oli omaksunut aikansa radikaaleista ajatuksista muutakin kuin aatteet tasa-arvoisesta koulutuksesta. H\u00e4n oli suomenmielinen, vaikka ei osannut suomen kielt\u00e4 ja ehdottoman raitis aikana, jolloin punssi kuului seurustelujuomana jokaiselle tupakkap\u00f6yd\u00e4lle. H\u00e4nen suuret ajatuksensa eiv\u00e4t ottaneet mahtuakseen Runebergin Porvooseen sen enemp\u00e4\u00e4 kuin Topeliuksen Koivuniemeen, mutta onnekseen h\u00e4n purjehti. H\u00e4n teki pitki\u00e4 retki\u00e4 ja nautti avarista vesist\u00e4, korkeasta taivaasta, raittiista ilmasta, tuulesta ja puhureista. Venematkan p\u00e4\u00e4st\u00e4, laitimmaisen ulkosaariston tuntumasta l\u00f6ytyi etsitty ihannemaa, dr\u00f6mmarnas land.<\/p>\n\n\n\n

Kuva: Havsudden (Utholm) 1902. Ote Porvoon saariston kartasta.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1898 Knutsin tilasta oli myyt\u00e4v\u00e4n\u00e4 kartalla n\u00e4kyv\u00e4 Utholm. Berndt Nyberg osti alueen, josta tuli Havsudden. Maarekisteriin merkittiin tila nimelt\u00e4 Utholmen. Kaksitoista ensimm\u00e4ist\u00e4 vuotta se oli lehtoriperheen kes\u00e4paikka. Tilaa laajennettiin Utvik-lahden pohjoispuolelle ja vuonna 1913 sen koko oli nelinkertaistunut. Havsuddenin niemest\u00e4 tuli Utholmenin kantatila (hemskiftet) ja uudet maa-alueet muodostivat Utholmenin ulkotilan (utskiftet). Ulkotiloja oli oikeastaan kaksi, Estamin alue ja pieni Bovikin niitty, (Boviks\u00e4ngen, Bodvikskiftet). Vuokramaana (Boldtien vuokraamana) paikkaan ik\u00e4\u00e4n kuin kuului my\u00f6s kaukainen luoto, Skogsk\u00e4r, johon kuljettiin Uddenista k\u00e4sin veneitse. \nUtvik-lahden pohjoispuolista aluetta, alunperin Utholmenin ulkotilaa, on kutsuttu niin monilla tavoin, ett\u00e4 sill\u00e4 ei oikeastaan ole ollut mit\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4 nime\u00e4. Se on ollut \u201cSvipun\u201d puoli, \u201ctoinen puoli\u201d, Estamsuddenin puoli, my\u00f6hemmin Ukintien puoli, Nesteen puoli, \u201cBastiksen\u201d puoli jne. Seuraavilla sivuilla sit\u00e4 kutsutaan Estamin puoleksi ja Havsuddenia Uddenin puoleksi. \nOnaksen saariryhm\u00e4 rajaa Uddenin edustan merenselk\u00e4\u00e4 lounaassa. Etel\u00e4ss\u00e4 kulkee laivareitti. Utvik oli (on) merenkulkijoiden tuntema syv\u00e4 lahti, syysmyrskyss\u00e4 vuonna 1910 sinne rantautui ven\u00e4l\u00e4inen h\u00f6yrylaiva. \nJalan Uddenista tehtiin retki\u00e4 kallioiden yli Edesvikiin, mets\u00e4n l\u00e4pi Bovikin niitylle (pellolle) ja Utvikenin ymp\u00e4ri Estamsuddenin kallioille. <\/code><\/pre>\n\n\n\n
\u2003
Alkukertomukset<\/strong>
Vuosisatojen ajan oli vain karu ulkosaari, Emsal\u00f6n lounaisella edustalla oleva Utholm, mutta Nybergien aikaan paikka oli jo pitk\u00e4\u00e4n ollut niemi. Ensin fursten antoi nimen niemelle, sitten sama nimi alkoi tarkoittaa muutakin. Nimi oli Havsudden.
Laajimmillaan Havsudden k\u00e4sitti Emsal\u00f6n kaksi lounaisinta nieme\u00e4, Estamin ja Uddenin, ja ulappaa \u2013 laajalti avaraa ulappaa! \u2013 niiden tuntumassa, sek\u00e4 lis\u00e4ksi luodon, Skogsk\u00e4rin, ulapan reunalla, ja mets\u00e4n keskell\u00e4 sijaitsevan yksin\u00e4isen Bovikin niityn. Skogsk\u00e4r oli vuokrattu paikallisilta saaristolaisilta tytt\u00e4ren perheelle.
Niemet ja niitty olivat furstenin silkalla rahalla paikalliselta tilalliselta ostamaa maaomaisuutta kalavesineen, ulappa oli h\u00e4nen valtakuntaansa ajatuksellisesti. Estamin m\u00e4nty, Estamsfuran, merkitsi Estamin niemen, Pilven veli eli Molnets broder piteli viiri\u00e4 Uddenin korkeimmalla kohdalla. Kun n\u00e4ist\u00e4 maa- ja merimerkeist\u00e4 piirret\u00e4\u00e4n kartalle viivat Skogsk\u00e4riin, saadaan kolmio, joka hahmotti furstenin omimman maailman, h\u00e4nen valtakuntansa, jonka h\u00e4nen veneens\u00e4 Tuuli tai Svaj tai Wiggen tunsivat paremmin kuin mink\u00e4\u00e4n muun kolkan maailmassa.
Slottetin tornista fursten saattoi hallita t\u00e4t\u00e4 avaruutta ja seurata meriliikennett\u00e4 niin luoteeseen Estamin k\u00e4rkeen kuin lounaaseen Onaksen saariryhm\u00e4n suuntaan. Pohjoisessa mantereella oli Svartb\u00e4ckin ranta, josta vieraita haettiin joskus useammankin kerran p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, ja pohjoisessa Emsal\u00f6n rantoja seuraillen kulki h\u00f6yrylaiva Lovisa, jonka huudot vuorollaan muistakin saaren satamista kuuluivat Strandstuganiin, jos vain osasi kuunnella.
Sopivan tarinointitilaisuuden tullen Uddenista kerrottiin alkukertomuksia.
Oli tulokertomuksia ja ostokertomuksia. Tulokertomuksesta oli useita muunnoksia.
Yhdess\u00e4 lehtori kahden viel\u00e4 kotona asuvan poikansa kanssa k\u00e4vi ensimm\u00e4isen kerran katsomassa paikkaa nimelt\u00e4 Utholmen. Matka tehtiin Pellingiss\u00e4 sijaitsevan edellisen kes\u00e4paikan kautta Em\u00e4salon etel\u00e4puolitse kiert\u00e4en.
Toisessa tulokertomuksessa kymmenkunta henke\u00e4 oli ahtautunut Koivuniemen rannassa purjeveneeseen, joka l\u00e4hestyi Utholmenia l\u00e4nnest\u00e4, Onaksen saariryhm\u00e4n ja Estamsfj\u00e4rdenin kautta.
Kolmannessa tulokertomuksessa on v\u00e4h\u00e4n ostokertomustakin. Yksi kappale kertomusta on j\u00e4ljell\u00e4 mustekyn\u00e4ll\u00e4 kirjepaperille kirjoitettuna tapahtumaluettelona. Kirjoittajan \u00e4\u00e4ni on Aina-\u00e4idin, tapahtumissa puhutaan \u00e4idist\u00e4 ja is\u00e4st\u00e4. Ehk\u00e4 k\u00e4sialakin on h\u00e4nen, mutta kirjoittajan nime\u00e4 paperiin ei aikanaan ole tarvinnut merkit\u00e4. Ainan p\u00e4iv\u00e4kirjoihin kuuluu erillinen pieni kronikka Havsuddenista vuosilta 1899-1915. Paperin tapahtumat voivat olla siit\u00e4 per\u00e4isin. Tai kronikan tapahtumat paperista. Ehk\u00e4 molempien tapahtumat on poimittu erilleen Ainan p\u00e4ivitt\u00e4isist\u00e4 p\u00e4iv\u00e4kirjamerkinn\u00f6ist\u00e4.
Kulmista rypistyneeseen, kellastuneeseen ja mappia varten joskus rei\u2019itettyyn kirjepaperiin on kirjattu vuoden 1899 t\u00e4rkeit\u00e4 tapahtumia. Ensimm\u00e4isen\u00e4 mainitaan jo edellisen vuoden elokuussa tapahtunut ostosopimuksen allekirjoitus. Viimeisen\u00e4 on Bj\u00f6rkuddenin myynti seuraavan vuoden tammikuussa. Kirjattakoon t\u00e4h\u00e4n tuo kertomus p\u00e4\u00e4piirteiss\u00e4\u00e4n.
Helmikuussa Havsuddeniin tehtiin ensimm\u00e4inen talviretki, jolla Aina-\u00e4iti oli mukana. Kuljettiin Kuggenin kautta j\u00e4\u00e4tiet\u00e4 pitkin. Kivijalka valmistui. Katsottiin paikkaa lilla stuganille, josta my\u00f6hemmin tuli Strandstugan.
Huhtikuussa rakennettiin lilla stuganille kivijalka.<\/p>\n\n\n\n
Toukokuussa istutettiin viisi ensimm\u00e4ist\u00e4 hedelm\u00e4puuta. Is\u00e4-Berndt nukkui ensimm\u00e4isen kerran Uddenissa \u2013 p\u00e5 Udden \u2013 oman katon alla (ty\u00f6kaluvajassa). \nKes\u00e4kuussa tapahtui paljon. Kuun alussa kuljetettiin tavaroita Porvoosta Uddeniin h\u00f6yrylaivalla ja proomulla. V\u00e4ke\u00e4 palkattiin. Is\u00e4 oli Helsingiss\u00e4 ukkosenjohdatin-asioissa. Ensimm\u00e4inen muutto niemelle ut till Udden, tapahtui 13. p\u00e4iv\u00e4. Sit\u00e4 seuraavan p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 l\u00f6ydettiin Havskungens slott, meren kuninkaan linna. Loppukuussa muutettiin toisen kerran, t\u00e4ll\u00e4 kertaa Tuulilla, h\u00f6yrylaivan ja proomun voimin. Mukana oli lehmi\u00e4, kanoja, koira ja yksitoista ihmist\u00e4. Molnets broder, pilven veli pystytettiin \u201cp\u00e5 h\u00f6gsta berget\u201d, \u201dkorkealle kalliolle\u201d, josta ei viel\u00e4 ollut tullut paikkaa nimelt\u00e4 Molnstuguberget. Ja loppukuusta saapui moster Toini, Ainan sisar. \nHavskungens slott?\nHavskungens slott oli kohti merta ja iltap\u00e4iv\u00e4aurinkoa laskeutuva, lounaismyrskyjen sile\u00e4ksi hioma kallio. Stora villanista Molnstuganiin kuljettaessa se j\u00e4i oikealle k\u00e4delle. Kes\u00e4isin sinne kokoonnuttiin, siell\u00e4 vietettiin aikaa, juotiin iltap\u00e4iv\u00e4kahvit. Yht\u00e4 salaper\u00e4inen Havskungens \u00f6vre sal, meren kuninkaan ylempi sali, oli sen yl\u00e4puolella. Siell\u00e4 Aina kirjoittaa j\u00e4rjestetyn yhteisp\u00e4iv\u00e4lliset 14 hengelle elokuussa kymmenen vuotta my\u00f6hemmin. Maanmittari, joka vuosina 1912 ja 1913 kartoitti ja piirr\u00e4tti kartalle niemen kaikki kalliot, louhikot, suot ja pikku lammet, ei erottanut mitenk\u00e4\u00e4n n\u00e4it\u00e4 satumaisia paikkoja niemen muista kalliosel\u00e4nteist\u00e4. T\u00e4m\u00e4n kirjoittaja ei en\u00e4\u00e4 tiennyt, mik\u00e4 oli Havskungens slott tai Havskungens \u00f6vre sal. Onneksi oli muita, jotka viel\u00e4 tiesiv\u00e4t. Mutta Ainan kertomus jatkuu. \nHein\u00e4kuun lopussa is\u00e4 muutti omaan huoneeseensa p\u00e5 stora byggningen, isoon taloon.\nElokuussa muutkin muuttivat pikku talosta isoon taloon. Boldtit asettuivat pikku taloon. Vietettiin Annan ja Laurin h\u00e4it\u00e4. Vieraita oli paljon ja vihkiminen tapahtui 25. p\u00e4iv\u00e4 kello 3 iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4.       Syyskuussa saatiin puhelin. Suurta juhlaa!<\/code><\/pre>\n\n\n\n
Gumman Lovin Lervikist\u00e4 k\u00e4vi kyl\u00e4ss\u00e4. Kahvitarjoilu.<\/strong>
Lokakuussa nostettiin ensimm\u00e4inen perunasato, saatiin tynnyrin verran perunoita.
Joulukuussa vietettiin Uddenin ensimm\u00e4ist\u00e4 joulua, mukana olivat is\u00e4, \u00e4iti ja pojat sek\u00e4 Inni ja V\u00e4in\u00f6, Anna ja Lauri. Ohjelmaan kuului nukketeatteri. Ingridin ja V\u00e4in\u00f6n lapsia ei mainita, mutta varmaankin my\u00f6s kymmenvuotias Gunnar, nelivuotias Maija ja parivuotias Erkki ja ehk\u00e4 jo samana vuonna syntynyt pikku Kaisakin olivat vanhempiensa kanssa.
Ostokertomuksestakin oli muunnoksia ja sen saattoi kertoa pitemmin tai lyhyemmin. Lehtori osti tukkiyhti\u00f6n miesten nen\u00e4n edest\u00e4 taloudellisiin vaikeuksiin joutuneelta Knutsin is\u00e4nn\u00e4lt\u00e4 tilan. Tarinaan kuuluu, ett\u00e4 maansa myyneen is\u00e4nn\u00e4n saatua raha-asiansa kuntoon lehtori palautti h\u00e4nelle vastaavaan hintaan p\u00e4\u00e4osan tilasta takaisin. Lehtorille itselleen j\u00e4i Estamin niemi metsineen, mutta se ei en\u00e4\u00e4 kuulu ostokertomukseen eik\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n muuhunkaan kertomukseen. Tarina on yksityiskohdin varustettuna kerrottu tuonnempana luvussa Knuts-episodi.<\/p>\n\n\n\n
Alkukertomukset olivat tietoa, jota mielihyvin kerrottiin aina uudestaan. Oli toki ep\u00e4mieluisaakin tietoa ja muitakin kertomuksia, mutta kaikkea tietoa ja joka kertomusta ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kerrottu edelleen. Niin kuin oli hyv\u00e4\u00e4 tietoa ja pahaa tietoa, oli kertomuksia joita kerrottiin ja niit\u00e4 joita ei kerrottu. \nOli my\u00f6s kolmannenlaista tietoa, sellaista, joka vain unohtui. H\u00e4visi. Haihtui ilmaan. Huomaamatta ryhdyttiin puhumaan toisin eik\u00e4 entist\u00e4 en\u00e4\u00e4 muistettu. T\u00e4llainen toisinpuhumisen ilmi\u00f6 tapahtui Estamin kohdalla. Jos asiaan olisi kiinnitetty huomiota, olisi voitu todeta, ett\u00e4 kukaan ei en\u00e4\u00e4 puhunut \u201cEstamista\u201d tai \u201cEstamin puolesta\u201d. Hieman ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isesti puhuttiin lahden toisesta puolesta ja my\u00f6hemmin Ukintien puolesta tai Nesteen puolesta ja mit\u00e4 muita nimi\u00e4 nyt k\u00e4ytettiink\u00e4\u00e4n. Kev\u00e4ttalkoissa lahden toiselta puolen olevilla sukulaisilla oli vaikeuksia heid\u00e4n selitt\u00e4ess\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kyll\u00e4 hekin olivat meriniemel\u00e4isi\u00e4 vaikka heid\u00e4n kes\u00e4paikkansa ei Meriniemess\u00e4 ollutkaan. \nYht\u00e4 kaikki, alussa koko uusi ihanuus oli yht\u00e4 ja samaa Uddenia, vedet ja maat, kalliot ja luodot, auringonpaiste ja myrskyt. Perheen kielell\u00e4 sit\u00e4 kutsuttiin \u201dmeid\u00e4n valtakunnaksemme\u201d, v\u00e5rt kungarike, ja lehtori oli valtakunnan fursten.<\/code><\/pre>\n\n\n\n
\u2003
Ihannemaita on ilmassa<\/strong>
Yksi tulokertomuksista oli Karinin, josta tuli Paulin rouva. H\u00e4n kirjoitti purjehdusretkest\u00e4 Helsingist\u00e4 Emsal\u00f6\u00f6n kes\u00e4ll\u00e4 1913.
\u2013 Kun odottaa kohtaavansa ihanan luonnontilaisen paikan, l\u00f6yt\u00e4\u00e4kin asuinrakennuksia, puutarhoja, hautausmaan ja huomaa olevansa j\u00e4rjestyneess\u00e4 yhdyskunnassa. Mutta t\u00e4m\u00e4 yhdyskunta on t\u00e4ydellisen eristynyt muusta maailmasta, \u2018sen t\u00e4ytyy olla itsen\u00e4inen kuningaskunta\u2019, olet tuskin ehtinyt ajatella, kun n\u00e4et linnan jalkojesi juuressa. Se saa sinut uteliaaksi ja haluat n\u00e4hd\u00e4 voimakkaan k\u00e4den joka hallitsee yhdyskuntaa. Ei l\u00f6ydy kuningasta kullankimalluksessa. Myrsky on kammannut h\u00e4nen valkoiset hiuksensa niin kuin se on antanut vaahtop\u00e4ille saman v\u00e4rin, ja harmaat kallioluodot joita vasten aallot s\u00e4rkyv\u00e4t, ovat luonnon kunniavartio joka ymp\u00e4r\u00f6i t\u00e4t\u00e4 ruhtinasta. Sinut kutsutaan linnaan. Tunnet itsesi otetuksi sis\u00e4\u00e4n hyvyyteen ja iloon, joka ymp\u00e4r\u00f6i sinua, tunnet jotain hyvin harvinaista: vaikka olet vieras, olet kotona.
Paluu tapahtuu vesitse niin kuin menokin, ensin Toreador-nimisell\u00e4 veneell\u00e4 h\u00f6yrylaiva Lovisan laituria kohden. Ja Karin jatkaa.
\u2013 Viimeinen silm\u00e4ys Havsuddeniin, jonka talot Molnstugan, Slottet, Vidavy ja jopa Strandstugan h\u00e4\u00e4m\u00f6tt\u00e4v\u00e4t kallioiden ja puiden lomassa. Vanhan kuivanluisevan mutta yh\u00e4 voimakkaan m\u00e4nnyn \u00e4\u00e4riviivat n\u00e4kyv\u00e4t pisimp\u00e4\u00e4n huolimatta sumusta ja sateesta.
Karinin ihastuneessa kuvauksessa Havsuddenia nimitet\u00e4\u00e4n yhdyskunnaksi. Se t\u00e4ytt\u00e4isi jopa ihanneyhdyskunnan tuntomerkit, jos yhdyskunnasta vain olisi kerrottu, mik\u00e4 sen el\u00e4tti: kauppa vai merenkulku, mets\u00e4stys ja kalastusko, teollinen tuotanto vaiko k\u00e4sity\u00f6? Karinin n\u00e4k\u00f6kulmasta elinkeinot ja tuotanto eiv\u00e4t kuitenkaan kiinnostaneet, h\u00e4nelle riittiv\u00e4t asuinrakennukset, puutarhat, luonto ja hieman mystinen vahva hallitsija.
Karinin kertomus myrskyn kampaaman valkotukkaisen furstenin valtakunnasta saa miettim\u00e4\u00e4n, tunnettiinko Uddenissa ihanneyhdyskuntia.
Rousseaun paluu luontoon innosti noihin aikoihin herrasv\u00e4ke\u00e4 rakentamaan huviloita kaupunkien ulkopuolelle ja Rousseaunsa Uddenin lehtorikin tunsi. Mutta tunsiko oman valtakuntansa fursten, Uddenin lehtori ihanneyhdyskunnan ideaa?
Suurten n\u00e4lk\u00e4vuosien aikaan Suomen kirkoissa luettiin tiedonantoja, joissa houkuteltiin kansalaisia l\u00e4htem\u00e4\u00e4n uudisasukkaiksi kaukaiseen Mant\u0161uriaan, Amurin seudulle. Amurinmaa tuli v\u00e4hitellen merkitsem\u00e4\u00e4n monelle kaukaista onnelaa. Retkikunta varustettiin ja h\u00f6yrylaiva l\u00e4hti matkaan Helsingist\u00e4 lokakuussa 1868. Saattajia oli suuri joukko ja ylioppilaat juhlistivat tilannetta Maamme-laululla. L\u00e4ht\u00f6 oli suuri tapaus, jonka kaikki huomasivat. Aina ja Berndt asuivat tuolloin Kaivopuistossa, heid\u00e4t oli vihitty saman vuoden tammikuussa.
Pari kolme ihannemaata Berndt Nybergill\u00e4 oli k\u00e4den ulottuvilla siit\u00e4 riippumatta, oliko h\u00e4n itse niist\u00e4 tietoinen. Yksi niist\u00e4 oli kuviteltu, toinen oli todellinen ja kolmaskin oli ollut mit\u00e4 vahvimmin olemassa.
Kuviteltu oli appi Topeliuksen nuorena radikaalina Helsingfors Tidningarissa 1844 (kun Berndt oli nelivuotias) julkaisema Victoria-maa -niminen utopiakuvaus. Sen esikuvana oli ranskalaisen \u00c9tienne Cabet\u2019n Voyage en Icarie, jonka innoittajana puolestaan oli ollut Thomas Moren Utopia. Cabet jopa perusti ikarialaisten ihanneyhdyskunnan Yhdysvaltoihin, mutta se j\u00e4i muiden vastaavien tapaan lyhytik\u00e4iseksi. Matti Klingen mukaan utopia-aatteet liittyiv\u00e4t Eug\u00e8ne Suen ja muiden kaunokirjallisiin kurjaliston kuvauksiin, jotka saivat herrasv\u00e4en lukunurkkauksissaan kokemaan j\u00e4rkytyksi\u00e4. Dickensin kodittoman orpopojan Oliver Twistin seikkailut tylyss\u00e4 kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 olivat her\u00e4tt\u00e4neet valtavaa huomiota englantilaisessa lukijakunnassa 1830-luvun lopulla, Victor Hugon Pariisin Notre Damen rujo Quasimodo saman vuosikymmenen alussa Ranskassa. Hugon Kurjat ilmestyi kolmekymment\u00e4 vuotta my\u00f6hemmin. Berndt Nyberg luki sit\u00e4 \u00e4\u00e4neen Ainalleen, ja Aina piti sit\u00e4 vaikuttavana.
Todellinenkin ihannemaa liittyi Topeliukseen. Se oli Berndtin omien lasten ihannemaa.
\u2013 Koivuniemi oli lapsuutemme onnen maa, kirjoitti vanhin poika Mikael (Martta Kasurisen mukaan). \u2013 Vaikka kaiken pohjalla oli vakavuus, ei tunnelma ollut painostava.
Nuorin poika Paul muisteli:
\u2013 Ilo ja leikinlasku leijui kaikkien pikkutapahtumien, kaikkien ihmisten, niin isojen kuin pientenkin yll\u00e4. Joka itse on joutunut sellaista kokemaan lapsuudessaan, ei voi koskaan sit\u00e4 unohtaa.
Karinin kuvaus Uddenista ei paljon poikkea Paulin ja Mikaelin Koivuniemen kuvauksesta.
Kolmas \u201dihanneyhdyskunta\u201d oli Pestalozzin kuuluisa kasvatuskokeilu. Sen l\u00f6ydetty\u00e4 paikkansa sveitsil\u00e4isest\u00e4 linnasta siihen k\u00e4ytiin tutustumassa Suomea my\u00f6ten. Pestalozzi oli itse n\u00e4hnyt ja kokenut maalais- ja kaupunkilaisv\u00e4est\u00f6n h\u00e4d\u00e4n ja kurjuuden industrialismin noustessa ja t\u00e4m\u00e4 yhteiskunnallinen tilanne oli h\u00e4nen oppinsa l\u00e4ht\u00f6kohta. Pestalozzin ratkaisu oli siveellis-uskonnollinen hanke kotien pelastamiseksi niit\u00e4 uhkaavilta vaaroilta. Ihmisluonnon perusvoimat olivat ajattelu, tunne ja toiminta ja niinp\u00e4 kasvatuksessa oli otettava huomioon \u00e4lyn, syd\u00e4men ja taitovoiman kasvatus. N\u00e4m\u00e4 olivat kaikki periaatteita, joiden puolesta Berndt Nyberg puhui, ja Pestalozzin aatteista h\u00e4n kirjoitti my\u00f6s perheen lehteen.
Berndtille, intohimoiselle pedagogille oli varmasti tuttu my\u00f6s Heinrich Zschokken Kultala, arvostetun Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ensimm\u00e4isen\u00e4 julkaisuna vuonna 1837 ilmestynyt kuvaus Pestalozzin aatteiden vaikuttamasta uuden ihmistyypin kasvatuksesta p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n\u00e4\u00e4n \u201dopettaja Toivonen\u201d.
Ihanneyhdyskunnissa ajatukseen, ett\u00e4 kaikki on hyvin, kaikki voisi olla hyvin, liittyi paikka. Ihanneyhdyskunta sijaitsi aina jossakin. Kun uskonnollisessa kirjallisuudessa tuo paikka oli tuonpuoleinen taivaan valtakunta, maallinen ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen ihanneyhdyskunta oli jo t\u00e4\u00e4ll\u00e4, ainakin olisi voinut olla. T\u00e4m\u00e4n edistyksen ja valistuksen keksinn\u00f6n omaksui Pestalozzin tapaan my\u00f6s Berndt Nyberg.
Havsuddenista saatavilla olevista l\u00e4hteist\u00e4 mainintaakaan ihanneyhdyskunnista ei l\u00f6ydy, kenties siksi, ett\u00e4 aihe ei ollut aivan salonkikelpoinen. Ellei se haiskahtanut lahkolaisuudelle, niin kuin taalainmaalaisten joukkomuutto Jerusalemiin tai August Nordenski\u00f6ldin sattumalta samanniminen swedenborgilainen Uusi Jerusalem -hanke, niin sitten sosialismille, kuten ranskalaisten utopistisosialistien Henri de Saint-Simonin ja Charles Fourierin aatteet ja englantilaisen Robert Owenin osuustoiminta.
Uuden maailman luominen oli kaikella tapaa ohjelmassa 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Suomessa. Kansanvalistuksella hahmoteltiin uutta kaunista tulevaisuutta. Uusi parempi Suomi v\u00e4ikkyi horisontissa ja helisi Runebergin Maamme-nimisess\u00e4 laulussa. \u201dSun kukoistukses kuorestaan kerrankin puhkeaa!\u201d Vuonna 1913, jolloin Karin kirjoitti oman pienen yhdyskuntakuvauksensa, tunnettiin my\u00f6s k\u00e4ynniss\u00e4 olevia hankkeita ihanneyhdyskunnan toteuttamiseksi, joskin osa niist\u00e4 oli pelkistynyt vain l\u00e4htemiseksi kauas pois, siirtokunnan perustamiseksi johonkin kaukaiseen paikkaan.
Vaikka Uddenia ei varmasti rakennettu tietoisesti ohjelmallisista tarkoitusperist\u00e4 l\u00e4htien, siihen ik\u00e4\u00e4n kuin kiinnittyi aikakaudella viel\u00e4 el\u00e4v\u00e4 muisto ihanteellisen yhdyskunnan mahdollisuudesta. Uddenin piti olla yhden perheen kes\u00e4paratiisi, sitten kes\u00e4vieraat alkoivat muuttua t\u00e4ysihoitolavieraiksi, ja hekin ottivat paikan paratiisikseen. Huviloiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyi ja yhdyskunnastakin voitiin puhua. Luontonsa, sijaintinsa ja maisemansa perusteella Havsudden oli l\u00f6yt\u00e4jilleen ihannemaa. Avoimuutensa ja vieraanvaraisen vastaanottokykyns\u00e4 t\u00e4hden Uddenista tuli ihanteellinen yhdyskunta my\u00f6s muille tulijoille. Uddenin rannat ja kivet, ruumiillinen ty\u00f6 ja hiljaisuus, ilo ja rakkaus, toisin sanoin hyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4 ja luonto ja maisema olivat yht\u00e4 ja samaa, niin kuin vanha lehtori tervetuliaissanoissaan j\u00e4lkipolville runoili.<\/p>\n\n\n\n
H\u00e4r vid Uddens str\u00e4nder
handla som du vill!
Ansvarsgill!<\/p>\n\n\n\n
Ihannemaassa etiikka ja estetiikka l\u00f6ysiv\u00e4t toisensa. \nHuolimatta kaikesta 1800-luvun luonnontieteellisest\u00e4 edistyksest\u00e4 ja yhteiskunnallisesta liikehdinn\u00e4st\u00e4 vuosisatainen teologia oli Uddenin ihannemaassa vahvasti mukana. Saarnastuolista oli kuultu kehotuksia odottaa taivaan valtakunnan tulemista. Ihanneyhdyskuntaan liittyi ajatus paremmasta maanp\u00e4\u00e4llisest\u00e4 maailmasta t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja nyt. Lehtoripariskunnan Udden oli hanke, jossa rakennettiin parempaa maailmaa maan p\u00e4\u00e4lle, ja toden totta, taivaallinen is\u00e4 oli tuon valtakunnan, kungarike, jokap\u00e4iv\u00e4isiss\u00e4 toimissa l\u00e4sn\u00e4.<\/code><\/pre>\n\n\n\n
\u2003
Talot, kauniit kivet<\/strong>
Pantiin t\u00f6pin\u00e4ksi.
Syksyll\u00e4 1898 luovuttiin Koivuniemest\u00e4, alettiin rakentaa Uddenille taloa ja tammikuussa tehtiin p\u00e4\u00e4t\u00f6s toisesta. Lehtori kirjoittaa Porvoosta tytt\u00e4relleen Annalle Sortavalaan innostuneena huvilan ja jopa kahden rakentamisesta ulkosaaristoon.
\u2013 Voit kuvitella, ett\u00e4 Uddenilla tehd\u00e4\u00e4n t\u00f6it\u00e4. Kivenhakkaaja Helenius on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kaupungissa, kuusi ty\u00f6miest\u00e4 siell\u00e4. H\u00e4n on hakemassa t\u00e4\u00e4lt\u00e4 etenkin tupakkaa ja puhtaita vaatteita, koska maitoa, kalaa, leip\u00e4\u00e4 sek\u00e4 perunoita saavat he sielt\u00e4. He asuvat Johanssonin luona Edesvikiss\u00e4. Ja ovat jo vet\u00e4neet yhden ison kivenj\u00e4rk\u00e4leen yl\u00f6s kalliolle, talon paikalle. Kun seisoo kasvot merelle p\u00e4in, n\u00e4kee noin seitsem\u00e4nkymment\u00e4 kivijalkaan sopivaa kive\u00e4. Ja kauniita kivi\u00e4, oikein sopivia. Helenius ihan myh\u00e4ilee. H\u00e4n sanoo, ett\u00e4 kivijalasta tulee kaunis. Proomulastillinen lankkuja ja lautoja on tullut ja jaala tiililastissa. Monet Varlaxissa asuvat ovat tulleet katsomaan, miten lehtori Nyberg rakentaa. Kaikki ihmettelev\u00e4t niit\u00e4 raivaust\u00f6it\u00e4, joita on jo tehty. Ihmettelev\u00e4t sit\u00e4kin, ett\u00e4 joku haluaa rakentaa sinne ulkomeren \u00e4\u00e4reen.
Lehtori itse seurasi ihaillen kivimiesten kivenk\u00e4sittelytekniikkaa:
\u2013 Kivimiehet ovat tehneet nuotioita ymp\u00e4ri kive\u00e4 ja kun ovat kuumia, ovat heitt\u00e4neet vett\u00e4 p\u00e4\u00e4lle, niin kivet ovat haljenneet, siten on helpompi kuljettaa pois.
Tammikuussa 1899 Anna saa kuulla toisestakin rakennuksesta. Is\u00e4 ja \u00e4iti ovat p\u00e4\u00e4tt\u00e4neet, ett\u00e4 asumiseen Uddenilla tarvitaan toinenkin talo. Siihen rakennetaan kuisti ja vintti.
Ensimm\u00e4inen kes\u00e4 meni rakentaessa ja syksyll\u00e4 olivat valmiina navetta, talli ja ulkohuone.
\u2013 En pelk\u00e4\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 yht\u00e4\u00e4n, kirjoittaa Aina-\u00e4iti Annalle, \u2013 mutta saa n\u00e4hd\u00e4 sitten kun syysillat pimenev\u00e4t ja pitenev\u00e4t.
Kun hankittiin puhelin, Aina iloitsi: \u2013 Se pirisee!
Aikanaan rakennettiin vesijohto, se tapahtui samaan aikaan Harryn talon rakentamisen kanssa. Lis\u00e4\u00e4 tekniikkaa niemelle saatiin kun insin\u00f6\u00f6ri B\u00f6rjeson miehineen tuli asentamaan linjatauluihin valot. Omenatarhan vierelle tien varteen istutettiin nelj\u00e4 lehmusta. Ja aina v\u00e4lill\u00e4 rakennettiin kiviaitaa. Kivenmurikoita vedettiin hevosella eri puolille nieme\u00e4 ja kiviaitaa rakennettiin paitsi Slottetin pihan ymp\u00e4rille, my\u00f6s hautausmaan ymp\u00e4rille, Molnstuganin l\u00e4hell\u00e4 olevan puutarhan ymp\u00e4rille, kannakselle Emsal\u00f6n ja Uddenin v\u00e4liin, my\u00f6hemmin my\u00f6s Knutsiin.
Niin Havsuddeniin nousivat ensin Strandstugan ja Slottet ja sitten Molnstugan ja Vidavy, kaikki lukuisine apurakennuksineen. Kun talonrakentamisessa tuli tauko, ja kiviaitaakin oli siell\u00e4 ja t\u00e4\u00e4ll\u00e4, komea ja avara Annankallio Slottetin vieress\u00e4 alkoi vaikuttaa furstenin mielest\u00e4 kovin autiolta. Yll\u00e4tykseksi furstinnalleen h\u00e4n teetti kallion korkeimmalle kohdalle jykev\u00e4n kivip\u00f6yd\u00e4n ja kuusi kivist\u00e4 tuolia sen ymp\u00e4rille. Syysmyrsky oli vienyt menness\u00e4\u00e4n osan isoa laituria, joka korjattiin kivipilarein helmi- ja maaliskuussa, ja samassa yhteydess\u00e4 tehtiin kivinen kalusto kalliolle. Saman vuoden kes\u00e4kuussa Liv och Lustin kronikka, joka oli lehtorin itsens\u00e4 laatima, mainitsee vaatimattomasti ohimennen kivisen p\u00f6yd\u00e4n tuoleineen ja Sm\u00e5notiser, Aina-rouvan ajankohtaispalsta lehden my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 numerossa muistaa kiitt\u00e4\u00e4 Uddenin tonttua upeasta lahjasta.
Oli my\u00f6s kaukainen luoto: Skogsk\u00e4r. Sinne kuljetettiin Str\u00f6mbergin mummojen leikkim\u00f6kki vaatimattomaksi asumukseksi ulkoel\u00e4m\u00e4\u00e4 viett\u00e4ville Boldteille, niin kuin lehtori kirjoitti kronikkaansa. Ilkamoiden kerrottiin, ett\u00e4 se tarkoitti, ett\u00e4 kuljettiin ilman vaatteita, sy\u00f6tiin puulusikoilla ja elettiin rauhanomaisessa suhteessa niin k\u00e4rp\u00e4sten kuin hyttystenkin kanssa ilman, ett\u00e4 kukaan vahingoitti toista. Siit\u00e4 ei ollut varmuutta, olivatko k\u00e4rp\u00e4set ja hyttyset allekirjoittaneet sopimuksen.
Boldtien perheess\u00e4 oli murhetta kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1904. Pikku Gudmund kutsuttiin taivaan kotiin. H\u00e4nelle rakennettiin hautasija kalliotasanteelle hos Havskungen ja fursten itse siunasi h\u00e4net maan poveen. Silloin p\u00e4\u00e4tettiin, ett\u00e4 Uddenissa olisi oltava oma hautausmaa. Senaatilta saatiin siihen lupa seuraavan vuoden toukokuussa. Syksyll\u00e4 1905 laskettiin Vidavyn peruskivi, suurlakko alkoi ja loppui, ja Uddenilla oli j\u00e4rjestyksess\u00e4 toiset hautajaiset. Zachris Nybergin tomumaja laskettiin uuden hautausmaan multiin. Elsa Boldt sepitti laulun:<\/p>\n\n\n\n
\u2013 Vete en och hvar
hafvets udde har
i mildt f\u00f6rvar
redan tv\u00e5 af v\u00e5ra k\u00e4ra.<\/p>\n\n\n\n
Niin Zachris sai ensimm\u00e4isen\u00e4 lepopaikan Uddenin hautausmaalla ja sinne Gudmundinkin maalliset j\u00e4\u00e4nn\u00f6kset siirrettiin, vaikka aikakirjat eiv\u00e4t kerro milloin.<\/code><\/pre>\n\n\n\n
Lue lis\u00e4\u00e4!<\/p>\n\n\n\n
Kirjaa saa ostaa tekij\u00e4lt\u00e4 s\u00e4hk\u00f6postitse riitta.kuoppamaki(at-merkki)saunalahti.fi ilmoittamalla l\u00e4hetysosoitteen ja maksamalla 20 euroa ja postikulut pankkitilille. Kirja on ainakin Porvoon kaupunginkirjastossa. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Julkaistaan kirjailijan luvalla. Onnenmaa Fursten ja h\u00e4nen valtakuntansaBerndt Nyberg oli hyv\u00e4st\u00e4 perheest\u00e4. H\u00e4n solmi avioliiton tunnetun kirjailijan tytt\u00e4ren kanssa, h\u00e4nen v\u00e4it\u00f6skirjansa tulisi aukomaan uusia uria ja h\u00e4nen miehuutensa…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":255,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[8],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/havsudden.net\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/251"}],"collection":[{"href":"https:\/\/havsudden.net\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/havsudden.net\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/havsudden.net\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/havsudden.net\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=251"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/havsudden.net\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/251\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":259,"href":"https:\/\/havsudden.net\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/251\/revisions\/259"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/havsudden.net\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/media\/255"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/havsudden.net\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=251"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/havsudden.net\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=251"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/havsudden.net\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=251"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}